Vuorusluoma tänään

Maatalous on Suomessa ollut jo pitkään ahtaalla, ja tiloja lopettaa melkein päivittäin. Tilakoon kasvattaminen ja tuotannon tehostaminen katsotaan yleisesti ainoaksi keinoksi selviytyä.

Me otimme tässä tilanteessa oikeastaan täysin päinvastaisen kurssin.

Iso osa meistä suomalaisista on vieraantunut maaseudusta, sen elämästä ja vuodenkierrosta töineen. Monelle se, mistä suomalainen ruoka tulee, on hämärän peitossa. Laiduntava karja alkaa olla harvinainen näky teiden varsilla. Marketit säätelevät mitä ja millaisilla liemillä maustettuna suomalaiset haluavat liharuokansa syödä, ja siinä samalla ne määrittelevät lihantuottajien saaman korvauksen työstään. Raaka-aineet otetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan, eli usein tuontitavarana ulkomailta.

Massatuotannon ja tehokkuuden maailmassa uskomme siihen, että vielä löytyy ihmisiä, jotka arvostavat lähiruokaa ja elävää maaseutua. Nykyaikaisten robottinavettojen ja pihattojen aikana tällainen karjankasvatus tuntuu ehkä paluulta menneisyyteen. Sitä se tavallaan onkin. Palasimme perusasioiden äärelle.

Pienen karjan kanssa eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on itsestään selvää. Jokainen lehmä, hieho, sonni ja vasikka on yksilö, oma persoonansa ja tärkeä. Haluamme tarjota teille hyvää, valikoimaltaan monipuolista, ruoholla ruokittua laatulihaa, jonka tuottaminen on eettistä ja eläintä loppuun saakka kunnioittavaa.

Vilja- ja öljykasvien viljely tulee myös tulevaisuudessa jatkumaan Vuorusluomalla. Tilalla siirryttiin ravinnehuuhtoutumia vähentävään suorakylvöön jo vuonna 2002. Se on osoittautunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi Tainusjärven keveillä mailla. Laidunpinta-alaa tullaan kasvattamaan. Suunnitelmissa on vanhojen, jo metsittyneiden peltojen ja laidunalueiden uudelleen käyttöön ottaminen. Perinnemaiseman kunnostamisessa ylämaankarja on mitä parhainta työvoimaa.